Ääneen ajattelemisesta

Anniina Aunola Tiina Rosenbergin mentoroitavana

Varmasti monet jotka hakeutuvat erilaisiin keskustelutilaisuuksiin, vertaisryhmiin tai etsivät itselleen mentoria, ovat niitä joille joko puhuminen, kuunteleminen tai keskustelu ovat ongelmanratkaisua. Itse kuulun niihin, joiden on saatava ajatella ääneen, jotta irralliset päässä vilistävät ajatukset saavat hahmon ja jäsentyvät, ja vasta puhumisprosessin myötä ajatteluni selkeytyy. Tiedän mitä ajattelen, kun olen ensin puhunut siitä. Usein vasta puhumalla myös tajuan miltä joku asia minusta tuntuu ja miten haluan toimia heränneiden tunteiden kanssa. Olenko esimerkiksi muutoksen keskellä pettynyt vai huojentunut? Haluanko palata johonkin, jatkaa eteenpäin vai kääntyä jonnekin aivan toisaalle?

Kun mentorina on ihminen, joka on ajatellut paljon, argumentoinut paljon ja elänyt läpi vaiheiden joiden kaltaisiin itsellä ei olisi minkäänlaisia toimintamalleja, oma ääneen ajattelu saa vielä ihan uudenlaista nostetta. Tiina Rosenbergin kohtaaminen oli hyvin merkityksellistä ja poikkeuksellinen etuoikeus. Mentorin vaikutus ei jäänyt myöskään pelkkien tapaamisten varaan, kun tutustuminen Tiinalta julkaistuihin teksteihin mahdollisti syvemmän perehtymisen moniin kiinnostaviin aiheisiin, joita keskusteluissammekin sivusimme.

Olen itsekin toiminut mentorina ja pyrkinyt kehittymään hyväksyvänä kuuntelijana, joka ei neuvo tai anna varsinaista palautetta kohtaamistilanteissa. Tiina asetti prosessillemme myös tällaiset tavoitteet, mutta silti luotin, että lempeästä mentori-roolistaan huolimatta hän jaksaisi myös tarvittaessa kyseenalaistaa. Eri mieltä olemisen yhteiskunnallisesta merkityksestä olen oppinut Tiinalta paljon. Hän on kiteyttänyt mm. kirjassaan Arvot mekin ansaitsemme (2014) miten valpas demokratia edellyttää todellista kiistaa mahdollisista vaihtoehdoista. Yhteisymmärrys on välttämätöntä, mutta sen seuralaisena pitää aina olla erimielisyys. (Rosenberg, 75.)

Tiina oli myös taitava palauttamaan keskustelun sellaiselle tasolle, jolle se kuuluu. Kun aloin esimerkiksi pohdiskella egoni kokemia kolauksia, hän nykäisi kuin ohimennen minut irti tällaisesta pikkusieluisuudesta. Myös Tiinan oma esimerkki laadukkaan elämän eläjänä puhutteli. Hän ei koskaan korostanut omaa kiirettään, piti itsestään hyvää huolta, nautiskeli esteettisistä ympäristöistä, varasi aikaa tärkeinä pitämilleen asioille, kuten lomailulle ja samalla tuli todistaneeksi, miten arvokysymykset näkyvät myös valinnoissamme. Eniten kuitenkin ihailin tuon charmikkaan intellektuellin elämää elävän tukholmalaisrouvan kykyä aina tiedostaa oma etuoikeutettu asemansa, ja tästä huolimatta, tai ehkä juuri siitä johtuen, halua jatkaa niiden puolustamista, joilla näitä samoja valinnan mahdollisuuksia todellakaan ole.

Tapaamisemme perustuivat keskusteluun, vapaaseen assosiointiin ja Tiinan sanoin ”elämän muutosvaiheiden sanoittamiseen”. Tärkeää itselleni oli myös tapaamisten jälkeen harjoittamani työskentely. Perehdyin ajan kanssa, niihin nimiin joihin Tiina viittasi, käsitteisiin joita hän käytti ja ilmiöihin joista päädyimme puhumaan. Tiina osasi myös lennosta kiteyttää minua askarruttavia käsitteitä ja koin esimerkiksi argumentaatiokykyni paranevan prosessin myötä. Mahdollisuus tutustua myös toiseen mentoroitavaan, Virva Taloseen oli hyvin merkityksellistä.

Huippuseurassa tapahtuvan ääneen ajattelun väistämättömänä seurauksena syntyy positiivinen paine työskennellä esiin tuodun konkretisoimiseksi. Keskustelun aikana löysin monille toimilleni suuntaa, sain asetettua tavoitteita ja keksin keinoja näihin tavoitteisiin pääsemiseksi. Tiinan viimeisimmän kirjan nimi ”Don´t be quiet, start a riot!” on toiminut itselleni jo kauan jonkinlaisena johtoajatuksena ja ollut yksi syy miksi hakeuduin juuri Tiinalle mentoroitavaksi, mutta prosessin myötä tämän kehotuksen rinnalle nousi hyvinkin hidasta etenemistä korostavia ajatuksia tutkimuksen merkityksestä, ja ”harkinnan viiveen” välttämättömyydestä, laadukkaan elämän varmistamiseksi.

Lähteet:
Rosenberg, Tiina 2014 Arvot mekin ansaitsemme
Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi
ISBN978-951-31-7722-5

Rosenberg, Tiina 2016 Don’t Be Quiet, Start a Riot! Essays on Feminism and Performance. Stockholm: Stockholm University Press.
DOI: http://dx.doi. org/10.16993/baf.
License CC-BY 4.0

Vastaa